Julkaisuja ja artikkeleita

Marianne Malmgrén on kirjoittanut joko yksin tai yhdessä toisten kanssa useita julkaisuja ja artikkeleita. Artikkeleja on julkaistu mm. Verotus-lehdessä. Seuraavassa on muutama esimerkki julkaisuista:

---

Elinkeinotulon verotus

(Marianne Malmgrén – Matti Myrsky, Alma Talent Oy, Helsinki 2020)

Elinkeinotulon verotus on kattava ja systemaattinen elinkeinotuloverotuksen perusteos. Teoksessa selvitetään elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskennan periaatteet, tappiontasaussääntely, yritysjärjestelyjen verotusta sekä konsernien ja yrityksen omistajien tuloverokysymyksiä. Teoksessa kerrotaan viimeisimmät elinkeinoverolain muutokset, kuten yhteisöjen tulolähdejaon muutokset sekä verotuksellisten hybridi-instrumenttien ja maastapoistumisverotuksen uudet säännökset. Lisäksi teoksessa on keskeinen elinkeinotulon verotuksen uusin oikeuskäytäntö ja Verohallinnon kannanottoja tulkintakysymyksiin.
 
Teoksen uusin 5. painos ilmestyy toukokuussa 2020. Voit tilata kirjan täältä.

---

​ Artikkeli: Kansainvälinen verosääntely muuttaa valtioiden verotuksellista toimivaltaa

​Artikkelissa käsitellään kansainvälisen verosääntelyn vaikutusta Suomen verotukselliseen toimivaltaan. Verotuksellisessa toimivallassa lähtökohta on, että kukin valtio tai oikeusalue määrittää kansallisessa sääntelyssään, kuka on velvollinen maksamaan valtiossa tai oikeusalueella veroa (verosubjekti), mistä veroa maksetaan (vero-objekti) ja minkä verran. Viime vuosina erityisesti OECD:llä ja EU:lla on ollut hankkeita, joissa on kehitetty uudenlaisia globaaleja tai EU:n laajuisia yritysverosäännöksiä. Näillä hankkeilla on Suomessa vaikutusta veropolitiikkaan, verolainsäädännön sisältöön, kansalliseen verotukselliseen toimivaltaan ja yhteisöverokertymään. Kansainvälisesti toimivien yritysten esimerkiksi digitaalisesta toiminnasta saamien tulojen verotusoikeuden uudelleen jakaminen valtioiden kesken voisi pienentää Suomen yhteisöverokertymää.

Lue aiheesta lisää.
 
Lue artikkeli Talous & Yhteiskunta lehdestä 1/2020. Lehden kaikki artikkelit löytyvät tästä.

---

EU-oikeuden vaikutus yritysjärjestelyihin, tosiasiallinen johtopaikka asuinvaltiokriteerinä ja veronkiertodirektiivin säännösten voimaan saattaminen

Marianne Malmgrén, Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä 9.10.2019

Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä pidettiin 9.10.2019 Pörssitalolla Helsingissä. Marianne Malmgrén alusti tilaisuudessa EU-oikeuden vaikutuksesta yritysjärjestelyihin, tosiasiallisesta johtopaikasta asuinvaltiokriteerinä ja veronkiertodirektiivin säännösten voimaan saattamisesta. Alustuksessa käsiteltiin tulossa olevia muutoksia yritysten rajat ylittävään tuloverotukseen. Tulossa olevien säännösmuutosten takia kansainvälisesti toimivien konsernien ja ulkomailla yhtiöitä omistavien suomalaiskonsernien sekä yksityishenkilöiden kannattaa kartoittaa nykytilanne ja selvittää tulossa olevien muutosten vaikutus yritysverotukseen. Annamme mielellämme lisätietoja asiassa (marianne.malmgren[ at ]taxservicesmsk.fi).
 
Yritysjärjestelyjen osalta alustuksessa tarkasteltiin ulkomailla olevien konserniyhtiöiden lopullisten tappioiden vaikutusta mahdollisuuteen antaa konserniavustusta ulkomaiselle yhtiölle. Liitteenä olevassa artikkelissa mainitun oikeuskäytännön lisäksi lopullisten tappioiden suhdetta konserniverotukseen on tarkasteltu EFTA-tuomioistuimen ratkaisussa Yara International ASA, Asia E-15/16. Asiassa oli kyse Norjan konserniavustusjärjestelmästä ja siinä katsottiin, että konserniavustus voidaan verotusvallan tasapuolisen jakautumisen turvaamiseksi rajata kansallisiin tilanteisiin. Rajaus ei kuitenkaan ole suhteellisuusperiaatteen mukainen, jos ulkomaisen tytäryhtiön tappiot ovat lopullisia. EU komissio lähetti maaliskuussa 2019 Suomelle virallisen ilmoituksen, jossa se pyytää Suomea muuttamaan konserniavustuslakia siltä osin kuin laki ei salli konserniavustuksen maksamista EU- tai ETA-valtiossa asuville konserniyrityksille niiden lopullisten tappioiden kattamiseksi. Artikkelissa tarkastellaan myös lopullisten tappioiden siirtymistä rajat ylittävissä sulautumisissa.
 
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomessa otetaan käyttöön säännös, jonka mukaan yhteisö tai yhteisetuus katsotaan kotimaiseksi, jos se on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan, sen kotipaikaksi on rekisteröity Suomi tai sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa myös ulkomainen yhteisö voi olla Suomessa yleisesti eli maailmanlaajuisesti tuloverovelvollinen, jos sillä on tosiasiallinen johtopaikka Suomessa. Hallituksen esitys annettaneen viikolla 5/2020 ja sääntely tulisi sovellettavaksi verovuodesta 2021 lähtien.
 
Vuoden 2020 alusta kansalliseen lainsäädäntöön otetaan säännökset ns. maastapoistumisverosta ja verotuksellisista vastaamattomuustilanteista eli hybridijärjestelyistä.  Näiden muutosten osalta hallituksen esitykset annettaneen lokakuussa 2019 viikolla 43. Säännöksillä saatetaan voimaan veronkiertodirektiivin (ATAD) vielä implementoimatta olevat säännökset. Säännökset merkitsevät Suomen veropohjan laajentamista.

Lue aiheesta lisää

---

Veronkiertodirektiivin vaikutus kansalliseen sääntelyyn ja verojärjestelmään

Marianne Malmgrén, Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä 3.10.2018
 
Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä pidettiin 3.10.2018 Pörssitalolla Helsingissä. Marianne Malmgrén alusti tilaisuudessa EU:n veronkiertodirektiivistä ja sen perusteella Suomen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista.
 
Vuoden 2019 alusta yritysten korkovähennysoikeuden rajoitussäännöksiä muutetaan mm. siten, että rajoitukset koskevat jatkossa myös muilta kuin etuyhteysosapuolilta otettujen lainojen korkoja (hallituksen esitys 150/2018 vp). Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta itsenäisiin yrityksiin, joita ovat esimerkiksi yritykset, jotka eivät kuulu liikekirjanpidolliseen IFRS:n tai kirjanpitolain mukaiseen konserniin.  Lisäksi tämän hetkisen tiedon mukaan 11.10.2018 annetaan hallituksen esitys väliyhteisölainsäädännön muuttamiseksi. Myös näitä muutoksia sovelletaan verovuoden 2019 alusta. Hallituksen elokuussa 2018 lausunnoille lähettämän esitysluonnoksen mukaan verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n yleistä veron kiertämissäännöstä ei oltaisi muuttamassa EU:n veronkiertodirektiivin takia.
 
Myöhemmin kansalliseen lainsäädäntöön otetaan lisäksi säännökset ns. maastapoistumisverosta ja verotuksellisista vastaamattomuustilanteista eli hybrideistä.  Näiden muutosten osalta ei ole vielä lähetty lausunnoille edes hallituksen esitysluonnoksia.
 
Lue aiheesta lisää. 

---

Kansainvälinen henkilö- ja yritysverotus

(Marianne Malmgrén – Matti Myrsky, Alma Talent Oy, Helsinki 2017)

Teos käsittelee kansainvälisen verotuksen keskeisiä kansallisia säännöksiä, verosopimusmääräyksiä ja EU-vero-oikeutta laajasti ja monipuolisesti.  Tarkasteltavana on kansainvälisen yritysverotuksen ohella yksityishenkilöiden tuloverotus ja perintö- ja lahjaverotus rajat ylittävissä tilanteissa. Teoksessa kerrotaan myös valtioiden välisen verotustietojenvaihdon säännöksistä ja määräyksistä. Uusin oikeuskäytäntö sekä viimeaikaiset lainsäädännön, verosopimusten ja EU-vero-oikeuden muutokset on otettu huomioon. Teos ilmestyi joulukuussa 2017.

Kirjan voi tilata täältä.

---

Oikeushenkilön asuinvaltio verotuksessa ja yrityksen kansainvälistyminen

(Marianne Malmgrén, Edita Prima Oy, Helsinki 2008)
Teos on vero-oikeudellinen väitöskirja. Siinä käsitellään yrityksen toiminnan laajentamista ulkomaille ja sen vaikutusta yrityksen velvollisuuteen maksaa tuloveroa alkuperäisen verotuksellisen asuinvaltion ulkopuolella. Teoksessa käsitellään myös rajat ylittävien sulautumisten ja jakautumisten verotusta.